Kulttuuriälyn valmennus osana monikulttuurisen organisaation strategiaa

Viime aikoina mediassa on ollut esillä globalisaatio ja ulkomaalaisten työntekijöiden houkutteleminen Suomeen. Panostamalla kulttuuriälyn valmennukseen coaching- menetelmiä käyttäen johtajat voisivat sen sijaan sitouttaa jo Suomessa asuvia ulkomaalaisia osaajia. Kun johtajalla on ymmärrys, miten eri kulttuurien ulottuvuudet ja tavat kommunikoida vaikuttavat työskentelytapoihin, pystyy johtaja vähentämään erilaisuudesta johtuvaa turhautumista, väärinymmärryksiä ja konflikteja.


Tutkin ylemmän korkeakoulun opinnäytetyössäni Developing Inclusive Leadership through Coaching of Cultural Intelligence, miten inklusiivista johtamista voidaan kehittää kulttuuriälyn valmennuksen kautta. Kulttuuriälykäs henkilö pystyy poimimaan sanattomasta viestinnästä kulttuurille tyypillisiä vihjeitä sekä mukauttamaan viestintä- ja työskentelytapaansa eri kulttuureihin sopivaksi. Voit lukea lisää kulttuuriälystä täältä.


Inklusiivinen johtaja puolestaan on tietoinen ennakkoluuloistaan ja asenteistaan, ja pystyy hyödyntämään kulttuuriälyä johtamisessaan. Oikein johdettuna monimuotoisuus lisää innovaatiota, hyvinvointia ja kehittää organisaation ongelmanratkaisukykyä.


Tutkimukseni osoitti, että ymmärtämällä ensin omia toimintamalleja itsejohtamisen kautta, voi johtaja alkaa kehittämään kulttuuriälyä ja sitä kautta inklusiivista johtamistapaa. Kun johtaja tulee tietoiseksi, miten hänen työskentelytapansa vaikuttavat kommunikointiin ja johtamiseen, hän pystyy toimimaan joustavammin monikulttuurisissa tiimeissä ja valjastamaan monimuotoisuuden vahvuudeksi.


Työtyylien ymmärtäminen pohjana inklusiiviselle johtamiselle

Usein johtajan mieluisimmat työskentelytavat juontavat juurensa sekä kulttuurista, missä henkilö on kasvanut että kulttuurista, missä henkilö on työskennellyt. Työskentelytyylit ovatkin sekä biologisia että opittuja.


Toisinaan kulttuuri altistaa henkilön toimimaan vastoin hänelle luonnollisinta tapaa työskennellä, mikä johtaa monissa tapauksissa turhautumiseen. Ymmärtämällä sekä erilaisia tapoja oppia että kulttuurin vaikutusta työtyyleihin johtaja pystyy huomioimaan monikulttuurisen tiimin tarpeet uudella tavalla.


WSA- työtyylit osana inklusiivista johtamista
Työ- ja oppimistyylit ovat persoonallisuuden, kulttuurin ja opittujen tapojen kokonaisuus.

Esimerkiksi Ruotsissa kasvanut johtaja, joka tutkimuksen tekohetkellä työskenteli Nepalissa suomalaiselle organisaatiolle, kertoi joutuneensa muuttamaan kommunikointitapaansa maahan sopivaksi. Hän selitti, että Nepalissa pyritään välttämään konflikteja, joten Skandinavialle tuttu suora viestintätapa koettiin Nepalissa loukkaavana. Sen sijaan hän oppi ilmaisemaan itseään epäsuorasti käyttäen kehonkieltä ja huomioimaan tämän esimerkiksi ohjeiden annossa.


Valmentajan osaamisen merkitys

Tutkimukseni osoitti myös, että coaching- menetelmää käyttävän valmentajan tulee olla kulttuuriälykäs, sillä kulttuuriälyn valmentamiseen ja sen onnistumiseen vaikuttavat valmentajan omat ennakkoasenteet, tausta sekä tapa kommunikoida. Kehittämällä aktiivista kuuntelua, valmentaja pystyy helpommin ymmärtämään sanatonta viestintää, joka vaikeutuu erityisesti, jos valmentaja ei kommunikoi äidinkielellään.

Valmentajalla onkin oltava kyky mukauttaa viestintäänsä vastaamaan valmennettavan tarpeita luottamuksen rakentamiseksi. Mikäli sekä valmentaja että valmennettava käyttävät ei-natiivia kieltä keskusteluissa, valmentajan tulee huomioida, että valmennettava johtaja joutuu samanaikaisesti analysoimaan, reflektoimaan ja kääntämään ajatuksiaan äidinkielelleen.


Kulttuuriälyn tutkimus


Tutkimukseni lähti liikkeelle analysoimalla tutkimukseen osallistuneiden työtyylejä käyttämällä Barbara Prashnigin luomaa WSA- työtyylianalyysiä. Voit lukea lisää WSA- analyysista täältä. Analyysin tulokset käytiin läpi jokaisen osallistujan kanssa henkilökohtaisesti coaching- menetelmiä käyttäen.


Tämän jälkeen valmennus jatkui työpajan merkeissä, jossa käytiin läpi johtajien ryhmäprofiili sekä eri kulttuureille tyypillisiä viestintätapoja.


Valmennus toteutettiin Kirkon ulkomaanapu ry:n johtajille kesä- ja syyskuun välisenä aikana. Valmennukseen osallistui kymmenen johtajaa neljästä eri maasta edustaen viittä eri kansalaisuutta.


Haluatko lukea lisää tutkimuksesta? Lue lisää, miten tutkimus toteutettiin täältä.





Alkuperäinen teksti julkaistu Haaga-Helian Esignalssissa 1.12.2021. Kirjoittajina Tanja Saarinen ja Heli Bergström.

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki